sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Huumaa

Huumaa ilmassa. Nyt just suljin nanowrimo-ruudun tältä iltaa ja annan sen rauhoittua huomiselle. En ole ihan sanatavoitteessa, mutta toisaalta siitä puuttuu vain kaksisataa sanaa. Se on yks lehmänpieru viidessäkymmenessä tuhannessa.
Villioliivitarina on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kirjoitan tajunnanvirtaa, näyte nähtävillä täällä: http://campnanowrimo.org/campers/shennir/novels/alin-elin

Poi-huuma on kans virrannut tehokkaana Keväleiristä asti. En ilmianna syyllistä irkkinimeltä vaikka melkein sietäisi ;) Joo, mutta työkavereihin asti on virrannut osa sitä intoa. Jo kaks kanssaspiraalilaista on tehny ite poit ja yks tilas moiset jostain nettikaupasta :D Kokeilin niitä tilattuja, niissä oli pitkät ihanat härpäkkeet, ja ah sitä ääntä kun ne pörhelti mun edessä ja takana ja kaikella kuudella sivulla..!

Poi on siis hernepussi nyörin päässä. Tai tulipää ketjun jatkona. Kenties jopa riisinyssäkät nyöreissään, tai tennispallot langoissa. Pääpointti on pyörittelyssä. Tai flowssa... Netin ihmeellisestä maailmasta silmille osui termi "flow tool". Tykkään työkaluista! Mielestäni nuokin on moiset. Purkinavaaja omiin aivoihin?

Ja hei.... en nyt viittisi mainostaa mutta salaa vain sanon sen tässä sulle enkä yhtään tässä julkiseksi tiedoksi täräytä omilla tiedoillani...
Tulipoit on jo matkalla postissa tähän suuntaan ;) Toivon kovasti että ne on jo huomenna käsissäni.
Tää likka on innostunu tulitaiteesta!

Ja Souliksen sukelluslampuista rakennetut glowpoit on aiheuttaneet paitsi mustelmia ja yhden kuhmun, myös innostusta valoilla pelleilyyn. Tähän settiin kun on niin houkuttelevan helppoa yhdistää muita intohimon aiheitani; ihomaalausta, tanssia, musiikkia...

Tästä on niin tulossa materiaalia blogiin nähtäväksi...
Ei ole menossa pelkkään yrtistelyyn ;)

Näkisitte mikä työpaja täällä on päällä :D Sen verran voin sanoa, että aivojen "tähän on totuttu, asia on näin" -lokero oli tänään kovilla, kun leikkasin sammutuspeitteestä isoja paloja irti askartelumateriaaliksi. Toisin tekemisen voima! Esineen vapauttaminen siihen sidotusta energiasta ja uudeksi muuttaminen!

Hullu taide! <3
Taiteellinen hullu! <3


Sanotaan, että onni suojelee hulluja ja lapsia. Sinä yönä olimme molempia.
-Näkijän taru

7 kommenttia:

  1. Näkijän taru! <3 <3 <3

    Mä niin haluun nähdä sun poit, kaikki tuli- ja muut vempeleet! Eihän sulla nyt vaan karkaa koko nanointo noihin muihin projekteihin?

    VastaaPoista
  2. Sieki tykkäät Näkijän tarusta! :D <3

    Aaa, apua. Ei kai. Tai sit rupeen nanoon intoilemaan tulista. :D

    mul iskee jo hirvee välineurheiluhäpeä :O En tiedä miks. Ku ei tullu tänäänkään postissa ne tulipoit... Mut ompelu jatkuu!

    VastaaPoista
  3. Juu, mulla on ne kaikki kirjat itellä:)

    Juu, nanoile vaan, sulla ei ole ainakaan tullu laskuriin lisää sanoja? Kai sä mukana vielä olet?

    Nuohan on aivan älyttömän söpöt! Ei tollaisia osaa kuule kuka vaan tehdä. Onpahan omanlaiset ja uniikit vempeleet!

    VastaaPoista
  4. Emmie oo kirjottanu.... pitäis kyllä. Jotenkin aika ja voimat vähissä, ja sit kuitenkin välil hullaannun ja jaksan kaikkee mahollista. odotan seuraavaa puuskaa.

    :)

    VastaaPoista
  5. No mutta, omien voimien mukaan. Se sune kirjoitti 50 000 sanaa 5 ekan päivän aikana ja nyt sillä on jo 60 000... Hän kirjoittaakin sillä mielellä että saisi joskus julkaistuakin. Camper infon mukaan hän kirjoittaa joka päivä vaikka ei olisi nanoakaan. Ja se toinen ktty on mun kanssa suunnilleen samoissa, meillä on jotain 3000 sanaa eroa mun hyväkseni.

    VastaaPoista
  6. Jospa mie kirjottelen jotain ja otan vähän vetoapua nanosta :) ei oo päässy se nanohuuma tarttumaan, se marraskuumeininki.

    VastaaPoista
  7. Kirjoittele vaan ihan rauhassa. Ja jos ei kirjoituta niin heilauta pari poi-kierrosta ja hurruuta Ladalla kivoja juttuja ja avot saat pian inspiksen kirjoittamiseenkiin:)

    Juu, marrasnanomeininki on ihan oma lukunsa koska silloin on pimeetä, kylmää, märkää ja kamala kiire kouluissa/töissä. Siksi se meneekin ihan hysteeriseksi ja miitit ja kaikki vievät kohti kadotusta kun yöunet jäävät vähiin ja kaikki kärsivät yhdessä. Mutta ehkä tää camp nanoilu onkin ihan eri jutska ja tästäkin voi kehittää oman tradition. Mä kyllä tykkään tästä. No, mulla ei olekaan elämää on vaan Aikaa.

    VastaaPoista