"Mitä tiellä tapahtuu, se tielle jää.."

Chisun uus lätty Kun valaistun on kovan rasituksen alaisena Hulmiksen kämpässä. Joka myös sattuu olemaan Souliksenkin koti. Ihan totta, nytkin se yrittää nukkua.
(Kuulemma duo Chisu-Hulmis ei ole unen esteenä)

Tänään riuhtaisin sit suihkun välitasohyllykön alas. Siis peili ja peilinedustaso. Hyvin selitetty, mutta semmoinen ihan perusvehjes. Mitenkö? No, kai mä yritin painaa putilon päädystä nostamati sitä hyllyltä pois. Justjoo. Yks niitä tapauksia kun jälkeenpäin tajuu, että niin, eihän se välttämättä tuollaisia kestä.

Eka työpäivä oli ja meni. Oho. Pidin auki yhtä outoa puotia Kouvolan keskustassa aamupäivän yhdestätoista sinne iltakymppiin, jolloin Ruttis toi Souliksen mua hakemaan.
Edellämainitun akussa todellakin on jokin isosti pielessä; kuulemma ei ole latausta yhtään. Näin joku Teboilin mittari oli kertonut. Meillä kävi sit maanantaiaamuna mukavasti hinauspalvelu kylässä. Nehän tarjoaa myös autoille käynnistysapua. Ei sitten sen pienemmällä kalusteella kun lavettikuorkilla tulleet meiän vaatimattomaan kotipihaan.. pääs se poiskin. (kyttäsin saunan koukeroisen lasin läpi toimitusta). On sekin tapa alottaa maanantai!

Ja tänään, työpäivän ollessa jo onnellisesti ohi, poliisisedät pysäytti meidät! Soulis ajo, ja ihan hyvä vaan koska mun ajokortti on todennäköisesti liian uponnut muutaman minuutin etsintöihin... Mut hei, ihan sinistä ja punaista valoa vilkauttivat, ja jotenkin se oli minusta aika huisaa... ("hihii ne pysäyttää meiät! Kato! Hihi! Puhallatkohan sää? Iik! Mä etin sen rekisteriotteen täältä, hih")
Ja juu, puhallutti ne sen. "Ihan kunnossa sen pitäis olla", sano Soulis mihin poliisisetä painokkaasti että "Niin minunkin mielestäni."
Ja olihan se.
Mun molemmat miehet edusti tyylikkäästi.

(Kehaisivat että onpas positiivinen auto. Kyljissä lukee tällä hetkellä "Think positive <3" ja kukkaisia on myös.

Ja Ruttis hyytyi!

Nonniin. Johan se viikon toimi. Eeei, en mää katkera ole.. satuinpa nyt vain huomaamaan.
Ei mut. Rakas tölkkini ei suostu heräämään. Liekö päättänyt aloittaa talviunet..?
Akku, jostain ihmeen syystä (kuten kuolettavan huonot, hihnoja katkovat kiilapyörät..?) ei ole ladannut pömppäänsä täyteen. Suomeksi; yritän sanoa, että vehkeestä on sähköt loppu. Näin ollen moottoria ei saa käyntiin, ja Ruttis pötköttelee kuistilla autuaan tyytyväisenä liikkumattomaan tilaansa.
Soulis on tässä käynyt tutustumassa meidän naapureihin (rivitalossa kun ollaan), ja kyselemässä josko joku voisi jeesata. Vähän laimein tuloksin.

Mä hain työtä, jota en oikein uskonu haluavani saati sitten saavani, mutta niin kävi että huomenna olis kuitenkin ensimmäinen työpäivä. Kauhun, pelon, jännityksen ja jopa orastavan innostuksen sekaisin tuntein odottelen mitä maanantai tuo tullessaan. Pitäkäähän Hulmikselle peukkuja, jookos?

Muuten Kouvolaan kuuluu ihan tavallista elämää. Soulis on tehny ruokaa ja Hulmis on sitä syöny. Ja toisinpäin. Ja kahvia. Ja saunaa. Ja kahvia.

Nyt menen neulomaan.. tai pötkähdän kyljelleni pömpän viereen.

Pörpur kaikille ensilunta odotteleville ja loputkin laittaa heijastimen hihaan. Eikös?

Ja Kouvolasta päivää

Muuttoryminässä jäänyt blogin päivittely -vaikka tuskimpa tätä kukaan vielä edes lukee. Mulle blogin pitäminen on vaan se juttu. Se pitää saada tehdä, ei oikeestaan liiemmin niitä lukijoita varten (kuten hailahtelevasta päivitystahdista voidaan päätellä) vaan ihan itelleni enimmäkseen. Joo, okei, kyl mä aina mietin et lukeekohan se ja tää ja tuo nyt tän kohdan, ja mitä siitä miettii. Sen verran on minussakin perusinhimillisyyttä pakanallisuudesta huolimatta!

Ei ole lemmikkeinä etanoita, ei sieniä. Ehkä niin on ihan hyväkin. Yrttipurkit nököttää ikkunalaudalla ja kovasti kasvattavat meille tänne ruohosipulia, persiljaa ja mäkikuismaa. Jälkimmäinenkin pitkän harkinnan jälkeen saanut pukattua vähän jotain vihreetä pinnan päälle.

Niin se kengitys. Lähinnä karahtanu nyt yrittämisen paperityöhässäkkään ja lettupäisiin asiakkaisiin sekä itseluottamuksen puutteeseen... Takoa voisin vaikka työkseni, mutta ei ole juuri puitteita tällä hetkellä moiseen.
Työtä on tullut haettua sanomalehdenjakajasta alastonmalliin. Tänään itseasiassa oon menossa yhteen työhaastatteluun.. Mä en missään nimessä kirjota tähän että mihin ettei alkujännitys lähde lapasesta.

Lapasiakin tullut tehtyä jo kaksi paria tälle syksylle. Soulikselle ja mulle. Itelleni tein oranssit ja muheet, Souliksen tassuja lämmittää lapinlapaset, jotka ei varmaan pitkään pysy valkoisina. Ruttis palasi korjaamolta maanantaina! Sen sisuskalut on nyt uusittu taas jälleen aika rajusti (sillä oli mm toosa kipeänä, ja joku sisäinen kolmas silmä.. tai sen laakeri.. joku kytkinjuttu ja sellaista, unohtamatta mr Stefan ulospullahdusta).

En minä vielä tiedä näyttääkö tämä arjelta. Kyllä..kai? Pahvilootia on edelleen ympäriinsä. Virmajuuret ja kumppanit haiskahtelee tuolla keittiön kaapeissa ja eka yrttiöljy hitaalla menetelmällä on kohta valmis. (mesiangervoa ja kuismaa)

Salapan miitti missattiin viime kuun lopussa, kun sen päivää oli muutettu, mutta seuraavaan ollaan menossa aivan varmuudella.

Huh huh. Bussi lähtee kahden tunnin päästä Kouvolaan. Ollaan jotain 14km keskustasta pöndelle päin, ja Soulis ja Ruttis lähtivät jo aamusta tekemään kattopeltijuttuja pk-seudulle. Mua ihan hippasen pikkasen jännittää.