Lääkkeitä puhelintilauksella

No, tällä kertaa kyse ei ollut psyykelääkkeistä (nekin olen saanut puhelinpirautuksella lääkäriltä, jota en koskaan ollut nähnyt enkä sen jälkeenkään). Ihan vaan antibiootit tuli tällä kertaa. hassua.

Siis tämä on ollut oikeasti yllätys, että näinkö tosissaan? Soitin tästä kotisoffalta irkin ääreltä, että tämmöstä oiretta olisi, kysyivät syntymäajan ja nimen, ja ihmetteli kun ei minusta löydy mitään tietoja heiltä. mihin sanoin ensin jotain lääkärin välttelystä ja muuta epämääräistä ja sitten kun mainitsin että olen myös muuttanut, kuului "Ahaaa! No ilmankos. Laitan sulle puhelinreseptin tuonne apteekkiin, käy hakemassa."
luulin, että minua halutaan ronkkia..?

Apteekista päästyäni rupesin ihmettelemään, että mitä mulle on määrätty ja mihin vaivaan :D kai tuo ihan järkevältä näyttää.
Ei ihme, että valelääkäreihin luotetaan tehokkaammin kun näihin "oikeisiin". Vaikea luottaa oikealla koodilla varustettuun nimeen paperissa, kun ihmiseseen joka kättelee, esittäytyy, kuuntelee ja kertoo sitten, mitä tuumaa. On edes fyysisesti läsnä.


Tosin säästyinpä pitkältä kävelyltä ja ronkinnalta sekä näytteiltä.. Numerot kelpasi.

Oi voi. Voi. Pakut...

Voi Terra minkä teit!
No, ehkä se oli aika sytytysherkässä se miun pakuintoni. Etenkin kun oon tässä kattellu viime kesänä otettuja videoita. Kun oli vihreää, valoisaa, kahteen suuntaan jatkuvat maantie ja rusketus jo huhtikuusta lähtien, kun ulkoruokintaan siirryin :D

Musta tuntuu nyt kyllä kovasti siltä, että ens kesä menee ehkä.. *kuiskaten* ehkä se menee taas tien päällä.

Iii!

En minä malta elää enää sillä tavalla takapihalla :D Tästä tulee joku perinne. Seikkailumatkat. Kun voi kiertää moikkaamassa pakanoita eri paikkakunnissa. Käyn joka perkeleen baarimiitin läpi! xD Hähähä..
Ja viime vuonna jäi kuitenkin osa tutuista näkemättä. :/

Hihi.. hihihi... Alkaa aivoissa vilistä haaveita. Mitä mä tekisin ens vuonna toisin? Mitkä hyllyt pysyis aloillaan töyssyt ja kurvit? Pitäiskö askarrella telttaperävaunu? Missä mä kävisin?
Ja vihdoin sille mato-ongelle! Ja loputonta päiväkirjan kirjotusta. Rusketusta. Nuotiotulta ja trangialettuja. Makkaran paistoa. Uimista, hikisestä pakusta suoraan järveen. Ja pakun maalaus.... hihi. Ruttis uudistuu!

Tunnelmaa!

Noniin! Pidettiin valtaisa siivous-myräkkä-operaatio. Ensin Soulis kävi kaupassa ja mä keräsin mm alusvaatteita ja karvasia astioita, sitten sain minä häädön pihalle, ja kun juuri palasin seikkailemasta metsästä korkokengissä ja kommandopipossa, täällä oli siistiytynyttä! Ihanaa!

Tunnelma-kynttilä-kuva:

Kuvia elämästä! :)

Terran inspiroima syksymasennuksesta henkiinjäämistee! <3 Jota parhaillaan ryystän. Valeriaanaa, kuismaa, kanervaa, nokkosta, ruusun pieni nuppukin siellä pyörii ja orvokin kukkia, koska tarvitsen jotain pientä ja suloista ja kaunista... :)

Ruttiksen kesärenkaat oven pielessä ja mielettömän nättejä jääkukkasia! En tiedä, miten hyvin näkyvät tuossa kuvassa, pistän toisen.. mutta tuosta näkee mittakaavaa. Ne oli iiisoja kukkia ne.

Meiltä kun lähtee keskustaan päin, eli Keskikosken sillalta napattu sinisen maai,kman kuva:

Lähimaisemaa Souliksen ja Hulmiksen reviiriltä:

Laskuja... pimeyttä...

...töitä....työttämyyttä.. lisää laskuja... vuokra!

Puhumattakaan lähestyvästä joulusta o___O

*toivon suuresti voivani kadota patterin väliin, josta minua osataan etsiä vasta huhtikuussa juuri leiriä ennen, ja josta kömpiessäni takaisin ulkomaailmaan laskuni ovat maksaneet itse itsensä, lumet sulaneet, valo palannut, riitelevät ihmiset sopineet välinsä, vanhemmat jotenkin järjestäytyneet ja Ruttis ehjäytynyt*

(Ruttis soitti kuulumisia tänään. Ette halua tietää :< )

Synkeää!

Olen kateellinen karhuille! Pöh. Talviunet voisi olla pihkatapin arvoisia juuri nyt.

Chisu nähty!

Olin Hämeenlinnassa viikonlopun yli kummitädillä kylässä, ja tuli käytyä Chisun keikalla. Varsin hyvä ääni hänellä oli ja lavakarismaa juuri sopivasti. No, näyttihän ne sääretkin kivoilta koroissa ja sukkahousuissa.. :) Biisejä kuultiin kai 13 (?), joista mun mielestä parhaita oli Oi muusa, Sama nainen ja Tie. Tai Yksinäisen keijun tarina ja Ennustus...
No, se fanityttöilystä. Mutta Chisun jotkin kappaleet on jo kylmät väreet ja eeppiset tunteet -kamaa, jotkin taas sellaista kivaa radiorenkutusta, minkä mukana laulelee kun ajaa maanteitä ylös ja alas.

Ruttis on nyt siirtynyt pois tieliikennekäytöstä, perjantaina. Talviunille nyt ainakin. Enhän mä siitä nyt luopua malta... lapinjärven autosairaalassa avaavat vielä sen pötsin, ja tutkailevat mitä hoppani on syönyt, ja diagnoosin saatuaan hän hinautuu etupihalle keräämään lunta. (ja mä voin hellästi harjailla sitä talven ajan ja suunnitella ens kesän maalauksia ja Kevätleirillä ajamista.. toivottavasti se on realistista)

Mulla on vähän joulukriisiytymistä ilmassa. :/ Yritän ravistella siitä itseni pihalle.
Valon paluuta odotan kyllä aika isolla innolla. Aloitin valojen virityksen kämppäänkin. Heräte oli etenkin se, kun viime keskiviikkona kuului vaimea, suorastaan leikittelevän lempeä poksahdus.. Ja me jäätiin pimeään, kun ei varasulakettakaan ollut olemassa. Sentään olkkarin valo toimi, mutta keittiössä piti toimia sokkokokkina ja vessassa lähinnä pärjätä kuuloaistilla. Hmm...
No, nyt on jouluvaloja, kaksi uutta kattolamppua edellisten tueksi ja varasulakkeita joka lähtöön. Näillä varmaan pääsee eteenpäin.

huomiselle ja ehkä tiistaille tai keskiviikolle, kenties molemmille, sain taas töitä. Studiolla. Riisumista, pukemista ja valehtelua, sekä tukku seteleitä! Etenkin se jälkimmäinen noista pistää varsinaisesti hymyilemään, ainakin työpäivän päätteeksi kun kädet on jo pesty niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja alkaa saappaanvarren kaivelu ja laskeminen...
Hankin uudet työkengät. Huh huh! En ihan Souliksen mittainen sentään ole niillä, mutta sanotaanko että hyvin saa tasoitusta noilla polviin ulottuvilla ihmeillä...
Eli tämä oli nyt taas uusi päivitys tänne syvälliseen ja maanläheiseen pakanablogiin.. öö?

Askartelin jääpuikon

Siinä on jääpuikko, jonka valmistukseen tarvitaan muovipussi, vessapaperirulla, musta sulka, villalankaa ja pakastin! Jee.

P.S. ei ole vielä ensimmäinenkään tirppa uskaltanut uhmata Souliksen reviirille ripustettuja talipalloja.

Tule, Talvi, annan sinulle Taian!

Tänään satoi rätin kokoisia lumihiutaleita, joista ainuttakaan en onnistunut sinnikkäästä yrityksestä huolimatta saamaan lennosta kielelle. Oli kai jo liian pimeätä... kaupasta raahattiin ruokaa niin paljon, kuin kaksi pakanaa kykenee kolmatta kilometriä raahaamaan. Ihanaa! En ole tyhjän kaapin ystävä.

Kuten jo Hämmennyksessä tänään (teknisesti ottaen eilen) kauheasti kirjoittelin, niin jäälyhtyjä on ikävä. Odotan kovasti, että milloin pääsisin niitä tekemään... Tarvitsisi ulkona olla pakkasta.
Meidän pihan pikkulinnut on ainakin onnellisia. Toivoisin. Ripustin kaksi talipalloa molemmin puolin Souliksen tupakkatuolia. Odottelen punatulkkua. Jos se saapuu, niin sitten pitää polttaa etupihalla.. Muahahaa.
Kunhan ei lähimetsän korpit iske paikalle (vaikka mikäs siinä, hienoja lintuja). Nyt alkaa jo silmäluomet painaa...

Ainiin! Aloitin sunnuntaina enimmäkseen vahingossa suurellisen uskonnollisen luomukseni. Kyseinen teos kulkee työnimellä Book of Some Things.
Mullahan oli pitkään tavoitteena väkerrellä oma Book of Shadows, ja olin sen suhteen niin perfektionistinen, etten ikinä saanut sitä edes aloitettua...ja nyt en ole enää kyllin wicca moiseen. (olin joskus eklektisesti enemmän sinne suuntaan, vaikka yhäkin on rahtunen wiccaa päässä)

Nyt taitaa kutsua punkka. Operaatio Unirytmin Kääntö on meneillään. Rytmi on nyt ollut 4-13.30. Pakottauduin viime aamuna ylös jo yhdentoista jälkeen ja yritän nyt saada äkkilähdön höyhensaarille.
Bloginkin vaihdoin Suomen aikavyöhykkeelle. Jostain syystä se oli keskellä Tyyntä merta. Toisaalta.. olisinpa vaan minäkin.

pakanoita nähty!

Niitä on nähty!

Niitä on halattu!

On jopa pussattu!

Niiden kanssa on pelattu biljardia, juovuttukin!


Sellaiset oli mun tiistai-ilta(-yö) ja keskiviikkoilta (-yö)
:):) Pörrr!
Olette suloisia taikasieni-marmeladihippusia kaikki. Ja aika silmämuniakin. Uskokaa pois, olette te.. :)