muuttokaaostus ja marjaherutus

Meil on muutto! Kaaosta kaaoksimmillaan.

En kirjota pidempään, kun meen tästä mylläköintemään ja tuhoan tästä läppärin alta pöydän ja hyllyt, mutta kuvia tökkään tähän muutaman:

vaahtobileet

Täsmää, täsmää, täsmää!

Oon taas vaihteeks ollu vähän kujalla. Mut nyt näköjään jo kartalla sen verran paremmin, että osasin huomata joiidenkin sanojen mätsäävän fiiliksiin. Nökötin tänään nimittäin töissä mattorullien äärellä, homoilin niitä hapsuja, ja radiosta rävähti semmonen vähän turhan kyllästyneen kuuloisella miesäänellä vedetty biisi, mutta sen sanat... Ohooo! lainaan niistä pari pätkää tähän:
(Ihan vaan, koska jos se on jonkun muun sanomaa, kun mun, niin kyseessä on oikeasti havaittuja ja todettuja ajatusmutkauksia, ja jotenkin olevinaan näinollen oikeampia)


That's me in the corner
That's me in the spotlight

I'm losing my religion
trying to keep up with you


And I don't know if I can do it

Oh no, I've said too much
I haven't said enough



Every whisper
Of every waking hour I'm
Choosing my confessions
Trying to keep an eye on you
Like a hurt lost and blinded fool, fool
What if all these fantasies
Come flailing around
Now I've said too much



Tarvitsen nöyryyttä.. en häpeää. Ja sitä ylpeyttä, sitä mitä ihmisessä on, ei sen heikkoudentunteen vastapainoksi syntynyttä irvokkuutta ylläpitämään luuloja, vaan kokonaan sen tilalle, kokonaan jotain uutta. Ja nöyryyttä. En häpeää. Enkä tätä oikeasti pysty enää kätkemään. Miks mun on pakko aina päästä pätemään. Kyllä tämä riittää, kun muistan hengittää.


REM - losing my religion: http://www.youtube.com/watch?v=9TXqSJ9qDQ8

Tori Amoksen versio tosta biisistä: http://www.youtube.com/watch?v=aqJDfRD9Vp4
En tiedä, kumpi tuli ensin, Tori Amos vai Enya... Mutta. Ne on artistit, jotka on ollu mun elämässä pisimpään. Niin pitkään ainakin, kun muistot kantaa. Sanoista en kyllä mitään sillo tajunnu. :-D

Tulivideo netissä :o

Tässä sitä nyt olis... julkisesti! Jösses.

Psyykelääkeherutus!

Mulkaskaapa näitä!

Selvitäkseni puolipöljän pääni kanssa, tsemppaan musiikilla ja mäkikuismalla. Ja jos totta puhutaan niin noi kuvan naatit on oikeasti särmäkuismaa.... shhh. Siinä on samat vaikutusötöt (hyperisiiniä, joka värjää kivan punaiseksi myös, ja varmaan muitakin vaikuttavia aineita joita en vain kykene muistamaan). Särmäkuisma vaan on helpompi löytää ja yleisempi. Tunnistusvinkkinä noitten muuten keskenään samannäköisten rehujen kanssa suosittelen tsekkaamaan varren muodon; särmäkuisman varsi on nelisärmäinen ja mäkikuisman kaksisärmäinen. Oli niissä jotain muutakin eroa, jos sattuu olemaan porkkana kuin tarkkana.

Vieläki hyvä jälkiväsy päällä reivireivireiveistä. Muuten hyvin takas maan pinnalla. Saispa nukuttua vuorokauden putkeen :-D

Näin leveä hymy:
(__________________________________________________________________________)

Existence Festival 2012

Tää reiviperhonen palas kotio ja arkeen päivämäärineen, kelloineen, nimettyine asioineen. Yllättävän hyvin oon ruvennu laskeutumaan takas todellisuuskerroksia, ei mittää kummempia bugeja oo tullu vastaan... Niitä odotellessa siis!

Tän heitin googleplussaankin, laitan sen tähänkin, tuli jotenki lepposasti muotoiltuu kuulumisia:

Viikonlopun aikana kuljin ainakin puolentoista ikuisuuden ja seitsemänkymmenen kolmen heräämisen läpi, mm lattialta, jossa jalkani oli puutuneet irti kropasta mutta basso tömisti rintakehää lohdullisesti. Lampi söi kroppani hetkeksi toisinaan ja herätteli kiwasti. Aivot palautui piinan jälkeisen euforian, hetkellisen jytkeen ja lopun tuoksuisen maan luona, koivun äärellä, löysin sunnuntain ja päivämäärän. Oli UPEAA, etenkin yhteinen uni.
p.s. hyvä kun sain korvani yksilöityä uusiksi. Ja joo, tarvitsen reivipipon. UV-perhoset! Aidot ja maalatut! Menen blogin puolelle höpisemään. Eikä luoda tähän päivitykseen sit "häh, mä en tajunnu" -mulkasuja. Tajuaminen on yliarvostettua ja hassu sana.
!RAKKAUS!