Jännitys ei helpottanu, ei vieläkään!
Joku osa ei tajua, että hei, se ois menoa,. Että kohta on leiri. Kun eikö se ollutkaan vaan kerran elämässä, se kevätleiri? Vieläkö toinen? Oikeastiko? Onko se liian hyvää ollakseen totta?
Liian voimakasta ollakseen valetta? Eikun?
Ja miul ois nälkäkin. Ois ehkä hyvä täs välis syödä ja sit ettiä loput kamat. Tein sen pakkauslistan aiemmin illalla, siitä ehkä pääsis kärryille et mitkä on asioita, joita ei viel oo kyydis, sit ettiä ne. Uikkarikin on. En varmaan edes ui, tuskin käyn edes saunassa XD Vaikka tänä vuonna aion yrittää.
7.30 huomen soulis heittää miut töihin ja jatkaa ite kans sinne jonneki. Rekkaa ajamaan. Ja terra kai on kahentoista jälkeen kouvolas ja soulis pääsee yheltä ja kai hakee sen. Mää pääsisin kolmelta. Ellen uikuta nätisti, jos enää osaan.. Ongelmia esimiehen kanssa.. :'D tai siis naisen!
kaikenvuodatus päällänsä taas.... ei taida nyt olla tulossa sellai elämänfilosofinen blogaus ku yleensä toisinaan.
Blogausmogaus! YEAH
Okai, alkoholia on. Hameita hirvee läjä joo. Hmm..
Voi töissä, huomen ku istun kangaspuiden äärellä, asettelen rinkan siihen nojaamaan ihan tahallaan...... sanomaan et HEI oon menossa JONNEKIN, kysy multa et MINNE!
Selitin noille jo eilen kristittyjen vastakastettujen vauvojen uhraamisesta turun saaristossa. Katuvalla naamalla sanoin et ei ny oikeesti ja älkää viittikö huuella noist ny ku hei suomen lait ja poliisit ja tällee. Ja ei se yleensä, se vauvojen uhraamine, nii iso juttu mulle oo, mä enemmänki oottelen niit orgioita.
\o/
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄääää!!!
Halatkaa mua sit jooko! mut älkää koskeko :<
mut halataan! halataanko? Jooko?
Mitä mie unohin? Kertokaa jo nyt niin osaan pakata mukaan, ku oon viel Kotikuopas.
Pistän tän kaiken sen yhen siiderin piikkiin xD
Tai leiritodellisuuteen tarttumisen alkaminen vaikutuksiin \o/
keskiviikko 4. huhtikuuta 2012
The night before The Leiri!
Hei! ääää!!!
Missä ne perkeleen ihomaalit on! miehän hankin uusia ku vanhat oli hukassa -missä ne uudet siis ON! Missä! hei :< no fun. Ja irkki pätkii. En tiedä, miten enttipentin suolet mahtuu kyytiin. Kun sitä ei ole edes kasattu. Ja hennat istuu päässä juuri. En kyllä ehdi tänä yönä nukkua tarpeeksi. Mitä jos leirillä... mitä jos. Mitä mä sanon? Siel on yks kehittyvä ehkä-konflikti jolle pitäis tehdä jotain. Mietin lähestymistapaa. En ehkä osaa. Mitä jos ite sekoon. Aina kummittelee ne ongelmat ja ahdistusket ja muut. Yhellä jos toisella ja jos vaikka allekirjottaneellakin. Hiusharja pitää muuten muistaa pakata. Kai se on se avoimuus. Tai loistava tilaisuus vahvojen ihmisten joukossa päästää kuoren alta pieniä hätähuutoja. Edes pieniä. Käy se itelläänkin aina jotenkin.. Ja edellisillä leireillä en ole edes kertonut kuin korkeintaan soulikselle. Vetäydyn aina mutten ehkä enää. Mikä viekin siihen että kummalla puolella aitaa oikein olen? Olenko käsi johon tartutaan vai se joka hapuilee? Haluaisin olla vahva, niin kovin vahva. Ja vielä olenkin, mutta voi kun olisin sitä nyt jo. ja tuo toive saa minut tarttumaan ja uppoamaan. Ehkä. Mutta ehkei tällä kertaa. Ehkä nyt puhun. Ehkä joku jaksaa kuunnella. Ehkä minä jaksan kuunnella, ehkä joku tällä kertaa puhuu. Missä ne ihomaalit on... Soulis toi kuorman alkoholia kaupasta tänään, ja mie korkkasin jo yhen siiderin. Sekin jo pärähti. pärähti... Nuorisopajalla töissä, siksi mie noin sen ilmaisin. Phah.
Miun rinkka on ihan pursollaan. Ja Pieni Punainen Rusina vasta onkin.
Rusina on lainassa Souliksen joltain luokkakaverilta.
Hulm- Soul - Terr -tiimi saapuu huomenna leirille.
Ja Penttikin I hope :<
Mitähä tästä unohtu. Tai leirikuormasta.
WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
Missä ne perkeleen ihomaalit on! miehän hankin uusia ku vanhat oli hukassa -missä ne uudet siis ON! Missä! hei :< no fun. Ja irkki pätkii. En tiedä, miten enttipentin suolet mahtuu kyytiin. Kun sitä ei ole edes kasattu. Ja hennat istuu päässä juuri. En kyllä ehdi tänä yönä nukkua tarpeeksi. Mitä jos leirillä... mitä jos. Mitä mä sanon? Siel on yks kehittyvä ehkä-konflikti jolle pitäis tehdä jotain. Mietin lähestymistapaa. En ehkä osaa. Mitä jos ite sekoon. Aina kummittelee ne ongelmat ja ahdistusket ja muut. Yhellä jos toisella ja jos vaikka allekirjottaneellakin. Hiusharja pitää muuten muistaa pakata. Kai se on se avoimuus. Tai loistava tilaisuus vahvojen ihmisten joukossa päästää kuoren alta pieniä hätähuutoja. Edes pieniä. Käy se itelläänkin aina jotenkin.. Ja edellisillä leireillä en ole edes kertonut kuin korkeintaan soulikselle. Vetäydyn aina mutten ehkä enää. Mikä viekin siihen että kummalla puolella aitaa oikein olen? Olenko käsi johon tartutaan vai se joka hapuilee? Haluaisin olla vahva, niin kovin vahva. Ja vielä olenkin, mutta voi kun olisin sitä nyt jo. ja tuo toive saa minut tarttumaan ja uppoamaan. Ehkä. Mutta ehkei tällä kertaa. Ehkä nyt puhun. Ehkä joku jaksaa kuunnella. Ehkä minä jaksan kuunnella, ehkä joku tällä kertaa puhuu. Missä ne ihomaalit on... Soulis toi kuorman alkoholia kaupasta tänään, ja mie korkkasin jo yhen siiderin. Sekin jo pärähti. pärähti... Nuorisopajalla töissä, siksi mie noin sen ilmaisin. Phah.
Miun rinkka on ihan pursollaan. Ja Pieni Punainen Rusina vasta onkin.
Rusina on lainassa Souliksen joltain luokkakaverilta.
Hulm- Soul - Terr -tiimi saapuu huomenna leirille.
Ja Penttikin I hope :<
Mitähä tästä unohtu. Tai leirikuormasta.
WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
maanantai 2. huhtikuuta 2012
Script frenzyn tuskainen startti
Noniin, huhtikuu; 30 päivää, sata sivua.
Yritän jostain päähänpistosta ja nanowrimo-tunnelman kaipuusta täyttää elämääni elokuvakäsärin parissa.
Ei, en minäkään tiedä, miten niitä tehdään. Määä vaan tahron kirjottaa sen!
ALKUTEKSTIT
Kuuluu tosi semmosta liikuttavaa pimputusta ja mun nimi
välkkyy kohdissa "ohjaaja" ja "käsikirjottaja", "yleinen
kuvausjumalatar" sekä "assistentin apulaisen
varpaanpyyhkijätär".
Näkyy semmoista kaunista mökkimaisemaa ja merenpohjaa ja
kaikkea.
Yritän jostain päähänpistosta ja nanowrimo-tunnelman kaipuusta täyttää elämääni elokuvakäsärin parissa.
Ei, en minäkään tiedä, miten niitä tehdään. Määä vaan tahron kirjottaa sen!
ALKUTEKSTIT
Kuuluu tosi semmosta liikuttavaa pimputusta ja mun nimi
välkkyy kohdissa "ohjaaja" ja "käsikirjottaja", "yleinen
kuvausjumalatar" sekä "assistentin apulaisen
varpaanpyyhkijätär".
Näkyy semmoista kaunista mökkimaisemaa ja merenpohjaa ja
kaikkea.
sunnuntai 25. maaliskuuta 2012
Luvattoman ihanan makuisia haaveita
Eiks bloggaamisen pointti olekin, et poimitaan elämästä pari söpöä yksityiskohtaa, tehdään niistä julkisia, ja sit kuunnellaan kun muut luulee toisen elämän olevan sitä alusta loppuun asti?
Purkkitillipurr
Mie haluisin olla noitanainen hirsimökissä. Mie valmistaisin siirappia kuusenkerkistä, simaa voikukista, hoitavia öljyjä luonnon omista raaka-aineista ja käärisin ihteongittuja kaloja suuriin, maustaviin lehtiin, ja asettelisin nuotiolle aakean kiven päälle kypsymään.
Takapihalla rehottaisi valtaisat puskat raparperia. Niitä, mitä miun lapsuudessakin oli; raekuuro rei'itti jättimäiset lehdet. Se kirpakka maku, ja ne madot siellä mullassa.
Yrttiöljy, jossa on mäkikuismaa ja mesiangervoa.
Keittiö, voi se keittiö! Ikkunalaudalla olisi saviruukuissa mausteyrttejä. Basilikaa ja oreganoa ja minttuja. Kaiken kruunaisi ketjuilla katosta riippuvat vanhat padat. Parissakin rehottaisi varmaan muhea pusikko ruohosipulia. Siitä sitä voisi napata supertuoreena safkan päälle. Niin, ja tekisin tietty yrttivoita... Noms.
Marjapusikoita; vattua ja mustaviinimarjoja, kirsikkapuu ja omenoita tietenkin. Ja hirmuinen säilöntäralli syksyllä; mehua, hilloa, pakasteita ja marjajauhoja, kuivattuja ompunsiivuja.
Soulis olisi miun metsästäjämiäs. Veistelisi ihtelleen jousen ja tekisi jänissoppaa. Kuivalihaa kans, ja toisi mettästä aarteita aina palatessaan. Savustettua kalaa, erätaitoja, iskisi tarinaa nuotiolla ja kertoisi hölmöjä juttuja.
Niin. Voisin aina kutsua pakanoita kylään. Se olisi talo, ja maat, jonne olisi ihana tulla. Niitä paikkoja, missä saisi itkeä, nauraa, pelätä, rakastaa ja ihan sitä kaikkea. Juosta saunasta järveen. Pelastaa maailma mato-ongella, syvällisiä pohtien, kohomeditoiden.
Voisin kutsua kylään halukkaita ja mikäs sen parempi paikka terapoida elämää kuin perunamaa. Voisin auttaa ihmisiä. Saisin olla lähellä. Ja hei, kun tuutte niin mattopyykkiä ja mäntysuopaa sit riittää. Ja mansikanpoimintaa. Aitasta saa nukkumapaikan tilkkutäkkien ja huopien kera. Voisinpa viedä teiät sinne jo. Paitsi mielikuvasta voi saaha jo nyt kiinni, purr?
Täält meiän lenkkipoluilta helmikuinen kuva
Mut nyt.. Nyt meil on täs vuokrapätkä rivitalosta. Ja OMA piha!!
Koskaan ei oo miul näin ollut. Suunnittelen hullaantumista.
Mie ajattelin nyt jo kesällä treenata kaikkea keittiönoidalle välttämätöntä taitoa. Ei sit tarvi tyhjästä keksiä kun on se talo ja ne maat ja ne tilat. Tänään on multamylläyspäivä meiän kämpässä joka kulkee nimellä Kotikuoppa. Käytiin jättikierros kaupassa (hatunnosto pakanaurokselleni joka toi rinkallisen safkaa!:O) ja sieltä tarttu mukaan erilaisia siemeniä.
Ja noitafoorumi Hämmennyksen siemenkiertokirjekin tulee seuraavaks miulle.
Plääninä ois kevään&kesän edetessä tänne heitellä keittiönoitailujuttuja ja tartuttaa inspistä! ;D
Mie haluisin olla noitanainen hirsimökissä. Mie valmistaisin siirappia kuusenkerkistä, simaa voikukista, hoitavia öljyjä luonnon omista raaka-aineista ja käärisin ihteongittuja kaloja suuriin, maustaviin lehtiin, ja asettelisin nuotiolle aakean kiven päälle kypsymään.
Takapihalla rehottaisi valtaisat puskat raparperia. Niitä, mitä miun lapsuudessakin oli; raekuuro rei'itti jättimäiset lehdet. Se kirpakka maku, ja ne madot siellä mullassa.
Keittiö, voi se keittiö! Ikkunalaudalla olisi saviruukuissa mausteyrttejä. Basilikaa ja oreganoa ja minttuja. Kaiken kruunaisi ketjuilla katosta riippuvat vanhat padat. Parissakin rehottaisi varmaan muhea pusikko ruohosipulia. Siitä sitä voisi napata supertuoreena safkan päälle. Niin, ja tekisin tietty yrttivoita... Noms.
Marjapusikoita; vattua ja mustaviinimarjoja, kirsikkapuu ja omenoita tietenkin. Ja hirmuinen säilöntäralli syksyllä; mehua, hilloa, pakasteita ja marjajauhoja, kuivattuja ompunsiivuja.
Soulis olisi miun metsästäjämiäs. Veistelisi ihtelleen jousen ja tekisi jänissoppaa. Kuivalihaa kans, ja toisi mettästä aarteita aina palatessaan. Savustettua kalaa, erätaitoja, iskisi tarinaa nuotiolla ja kertoisi hölmöjä juttuja.
Niin. Voisin aina kutsua pakanoita kylään. Se olisi talo, ja maat, jonne olisi ihana tulla. Niitä paikkoja, missä saisi itkeä, nauraa, pelätä, rakastaa ja ihan sitä kaikkea. Juosta saunasta järveen. Pelastaa maailma mato-ongella, syvällisiä pohtien, kohomeditoiden.
Voisin kutsua kylään halukkaita ja mikäs sen parempi paikka terapoida elämää kuin perunamaa. Voisin auttaa ihmisiä. Saisin olla lähellä. Ja hei, kun tuutte niin mattopyykkiä ja mäntysuopaa sit riittää. Ja mansikanpoimintaa. Aitasta saa nukkumapaikan tilkkutäkkien ja huopien kera. Voisinpa viedä teiät sinne jo. Paitsi mielikuvasta voi saaha jo nyt kiinni, purr?
Mut nyt.. Nyt meil on täs vuokrapätkä rivitalosta. Ja OMA piha!!
Koskaan ei oo miul näin ollut. Suunnittelen hullaantumista.
Mie ajattelin nyt jo kesällä treenata kaikkea keittiönoidalle välttämätöntä taitoa. Ei sit tarvi tyhjästä keksiä kun on se talo ja ne maat ja ne tilat. Tänään on multamylläyspäivä meiän kämpässä joka kulkee nimellä Kotikuoppa. Käytiin jättikierros kaupassa (hatunnosto pakanaurokselleni joka toi rinkallisen safkaa!:O) ja sieltä tarttu mukaan erilaisia siemeniä.
Ja noitafoorumi Hämmennyksen siemenkiertokirjekin tulee seuraavaks miulle.
Plääninä ois kevään&kesän edetessä tänne heitellä keittiönoitailujuttuja ja tartuttaa inspistä! ;D
torstai 22. maaliskuuta 2012
Vuosi sitten
Maaliskuun kahdeskymmenes toinen päivä 2011, Hulmis on Heppaopistolla kämpillä ja tylsyyttään idlailee irkissä:
[18:32] hulmis Oli kämpillä Suuri Mieskeskustelu. Täällä on kaksi ihastunutta ja yksi irkkiin paennut ikisinkku
[18:33] cursarion eihän miehissä oo mitään keskusteltavaa
[18:33] hulmis paitsi sillon, kun niitä ei ole mailla halmeilla
[18:35] hulmis Oijoi. lähettäkää mulle mies tänne. Laadukas.
[18:35] cursarion ei sellasia oo
[18:36] vesku Ja harvemmin kotoa tullaan hakemaan :P
Hassua, tilasin itselleni miehen ja enpä arvannutkaan, mihin ilta meni :D
[18:43] hulmis Ehkä mäkin voisin ottaa suklaata, korvaa ...puutokset.
[18:45] kj__ hyvä korvike
Keskustelu sai hetkistä myöhemmin uuden käänteen;
[18:52] liiri Leiri-ilmo jätetty /o\
[18:53] hulmis Menee katsomaan -->
Kiinnostukseni leiristä heräsi... Miullahan oli plääninä täysin vapaa kesä. 21.4. alkava kesä.
21.4. alkoi jotain muutakin... Pakiksen kevätleiri :D
[18:58] hulmis Hei, leiri alkaa samana päivänä kun valmistun ja road trip alkaa
[19:22] hulmis Millasta noilla leireillä nyt sit oikein on?
[19:23] herrb siellä vaa ryypätään ja saunotaan
[19:24] herrb :x
[19:25] xepheid kai siellä pannaankin
[19:26] hulmis : D aijaaha
[19:26] herrb jostain syystä tekis mieli englannin lakuja
[19:26] herrb varmaa verenpaine taas ihan pohjalukemissa
[19:26] hulmis Mulla on rintsikat missä on niiden kuvia
[19:27] hulmis englanninlakujen siis
[19:27] herrb xD
[19:27] hulmis :D ole hyvä tiedosta
[19:27] herrb kiitän
[19:28] @Immortel mulla ei oo
[19:29] herrb hurm
[19:29] herrb en ees tiiä missä toi Jämsä on
[19:30] hulmis Jossain "keskellä suomea".. Eli.. Öö.
[19:31] xepheid http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4
[19:31] xepheid etelää tuo on :)̈́
[19:31] herrb no eihän tuo nyt niin helvetin persuksilla täältäpäin katottuna ookkaa
Tiedusteluni leireistä avasi valtaisan läjän yksityiskeskusteluja! Yksi niistä oli Souliksen.. Juteltiin muutama tunti, ja mokoma kysyi, mennäänkö kävelylle.
Jos joku kysyy kävelylle keskellä yötä keskelle mettää, se on jo liian ilmeistä ollakseen mitään pahaa, ja.. No.
Niin me nähtiin ensimmäisen kerran. :)
[18:32] hulmis Oli kämpillä Suuri Mieskeskustelu. Täällä on kaksi ihastunutta ja yksi irkkiin paennut ikisinkku
[18:33] cursarion eihän miehissä oo mitään keskusteltavaa
[18:33] hulmis paitsi sillon, kun niitä ei ole mailla halmeilla
[18:35] hulmis Oijoi. lähettäkää mulle mies tänne. Laadukas.
[18:35] cursarion ei sellasia oo
[18:36] vesku Ja harvemmin kotoa tullaan hakemaan :P
Hassua, tilasin itselleni miehen ja enpä arvannutkaan, mihin ilta meni :D
[18:43] hulmis Ehkä mäkin voisin ottaa suklaata, korvaa ...puutokset.
[18:45] kj__ hyvä korvike
Keskustelu sai hetkistä myöhemmin uuden käänteen;
[18:52] liiri Leiri-ilmo jätetty /o\
[18:53] hulmis Menee katsomaan -->
Kiinnostukseni leiristä heräsi... Miullahan oli plääninä täysin vapaa kesä. 21.4. alkava kesä.
21.4. alkoi jotain muutakin... Pakiksen kevätleiri :D
[18:58] hulmis Hei, leiri alkaa samana päivänä kun valmistun ja road trip alkaa
[19:22] hulmis Millasta noilla leireillä nyt sit oikein on?
[19:23] herrb siellä vaa ryypätään ja saunotaan
[19:24] herrb :x
[19:25] xepheid kai siellä pannaankin
[19:26] hulmis : D aijaaha
[19:26] herrb jostain syystä tekis mieli englannin lakuja
[19:26] herrb varmaa verenpaine taas ihan pohjalukemissa
[19:26] hulmis Mulla on rintsikat missä on niiden kuvia
[19:27] hulmis englanninlakujen siis
[19:27] herrb xD
[19:27] hulmis :D ole hyvä tiedosta
[19:27] herrb kiitän
[19:28] @Immortel mulla ei oo
[19:29] herrb hurm
[19:29] herrb en ees tiiä missä toi Jämsä on
[19:30] hulmis Jossain "keskellä suomea".. Eli.. Öö.
[19:31] xepheid http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4
[19:31] xepheid etelää tuo on :)̈́
[19:31] herrb no eihän tuo nyt niin helvetin persuksilla täältäpäin katottuna ookkaa
Tiedusteluni leireistä avasi valtaisan läjän yksityiskeskusteluja! Yksi niistä oli Souliksen.. Juteltiin muutama tunti, ja mokoma kysyi, mennäänkö kävelylle.
Jos joku kysyy kävelylle keskellä yötä keskelle mettää, se on jo liian ilmeistä ollakseen mitään pahaa, ja.. No.
Niin me nähtiin ensimmäisen kerran. :)
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Se on hienoo!
Tässä jokusen päivän jo kypsytyshauduttelin sellaista ideaa, että josko sitä kirjoittaisi tänne Suuren Ikäpaasauksen -halvattu sentään ihmiset ja niiden "henkiset iät". Olen tässä nimittäin jokusen aikaa jo hillunut hyytelössä huuli pyöreänä kelakortin lukujen kanssa; olen syntynyt alle parikymmentä vuotta sitten. (Lukekaa: ikäkriisiä ollut päällä jo jonkin aikaa, ellei jopa kauemminkin)
Avataan (/jatketaan) sepustusta heti tästä miun lemppari-inhokki-sanonnasta: "Olen/hän on ikäistään kypsempi". Kai olette jo kuulleet, kun ruodin tuon sanonnan pystyyn?
Ensinnäkin, sinä verrataan. Jotta voisi sanoa, että tuo nyt on enemmän, kuin ikäisensä, niin pitäis voida määrittää, miten kypsiä saman ikäiset on. Ja miten sekin mitataan? Ja mitä on kypsyys? Miten pitkälle palvotaan omaa pisteytyskykyä, kun pienen otannan pohjalta ylistetään yhtä, koska kuviteltu keskiverto. Ja tässä keskiverto=tuntemattomat, joiden näkee tekevän sitä/tätä/tota.
Tää on ainakin tehnyt sitä/tätä/tota varsin epäkypsää ja järjetöntä. Mutta harvemmin niiden nähden, jotka mua niin kypsänä pitää :D Ei kai ne muuten kypsänä pitäisi?
"Kypsä" on muutenkin aika hedelmäis-vihanneksinen sana. Tuleeks teillekin siitä mieleen banaani?
Mut silti. Paasauksen jälkeenkään ei se oma luku jotenkin passaa. Ehkä se johtuu asenteista. Tässä kohtaan jotain, mikä ei nyt kulttuurijotenkin istu minuun. Tai tiedä sit, mistä se tulee?
Ehkä nyt miun sisimmäinen ja perimmäinen ongelma koko tässä asiassa onkin nyt sit vaan... että en osaa suhtautua oman pään tuotoksiin.
Miksi siellä läähätetään epäajankohtaisuuksien perään? Asioihin, joilla on vielä vuosia aikaa tulla osaksi elämääni?
Eikai asuntovelkaakaan voi edes vielä hommata?
Miksen mie nyt vaan liftaa eurooppaan, hankkiudu Afrikkaan vapaaehtoistyöhön tai nappaa pestiä rahtilaivalta, banaaninpakkaajana Brasiliassa?
Mene nuori nainen ja nuuski maailmaa.
Mut naisen aivo repii aina kahteen suuntaan :D Myöhemmin tää postaus tulee peilikuvana. Sillon siinä lukee:
"Miksen vaan mennyt enemmän, kun olin nuori. Ei ollut kissaa, koiraa, muksulaumaa, taloa, autoa, mökkiä ja maata, josta ei voi irrottautua."
Nyt mie vaan huokailen kun joku puoli minuu haluis jo kaikkea, mihin sitoutua :D Voi hyvä jumalatar. Kevätpäivää teillekin. Meen juomaan koffee ennen ku jäähtyy -->
Avataan (/jatketaan) sepustusta heti tästä miun lemppari-inhokki-sanonnasta: "Olen/hän on ikäistään kypsempi". Kai olette jo kuulleet, kun ruodin tuon sanonnan pystyyn?
Ensinnäkin, sinä verrataan. Jotta voisi sanoa, että tuo nyt on enemmän, kuin ikäisensä, niin pitäis voida määrittää, miten kypsiä saman ikäiset on. Ja miten sekin mitataan? Ja mitä on kypsyys? Miten pitkälle palvotaan omaa pisteytyskykyä, kun pienen otannan pohjalta ylistetään yhtä, koska kuviteltu keskiverto. Ja tässä keskiverto=tuntemattomat, joiden näkee tekevän sitä/tätä/tota.
Tää on ainakin tehnyt sitä/tätä/tota varsin epäkypsää ja järjetöntä. Mutta harvemmin niiden nähden, jotka mua niin kypsänä pitää :D Ei kai ne muuten kypsänä pitäisi?
"Kypsä" on muutenkin aika hedelmäis-vihanneksinen sana. Tuleeks teillekin siitä mieleen banaani?
Mut silti. Paasauksen jälkeenkään ei se oma luku jotenkin passaa. Ehkä se johtuu asenteista. Tässä kohtaan jotain, mikä ei nyt kulttuurijotenkin istu minuun. Tai tiedä sit, mistä se tulee?
Ehkä nyt miun sisimmäinen ja perimmäinen ongelma koko tässä asiassa onkin nyt sit vaan... että en osaa suhtautua oman pään tuotoksiin.
Miksi siellä läähätetään epäajankohtaisuuksien perään? Asioihin, joilla on vielä vuosia aikaa tulla osaksi elämääni?
Eikai asuntovelkaakaan voi edes vielä hommata?
Miksen mie nyt vaan liftaa eurooppaan, hankkiudu Afrikkaan vapaaehtoistyöhön tai nappaa pestiä rahtilaivalta, banaaninpakkaajana Brasiliassa?
Mene nuori nainen ja nuuski maailmaa.
Mut naisen aivo repii aina kahteen suuntaan :D Myöhemmin tää postaus tulee peilikuvana. Sillon siinä lukee:
"Miksen vaan mennyt enemmän, kun olin nuori. Ei ollut kissaa, koiraa, muksulaumaa, taloa, autoa, mökkiä ja maata, josta ei voi irrottautua."
Nyt mie vaan huokailen kun joku puoli minuu haluis jo kaikkea, mihin sitoutua :D Voi hyvä jumalatar. Kevätpäivää teillekin. Meen juomaan koffee ennen ku jäähtyy -->
tiistai 28. helmikuuta 2012
Työmaalta kuvia!
Olen tehnyt viimeiset pari viikkoa mattoja.
Nyt viimein sain irroittaa ne kangaspuista... Oli ihanaa nähdä, mitä on tullut tehtyä! Tässä kuvia;
Mie en voi uskoa, että olen oikeasti tehnyt tuollaisen kuviomaton! :o Ihan kuin joku "mummunvanha". Tai käsityölehdestä. Huuuu
Nyt viimein sain irroittaa ne kangaspuista... Oli ihanaa nähdä, mitä on tullut tehtyä! Tässä kuvia;
Mie en voi uskoa, että olen oikeasti tehnyt tuollaisen kuviomaton! :o Ihan kuin joku "mummunvanha". Tai käsityölehdestä. Huuuu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)